Sotasiskokset Kannakselta

Kahden kovia kokeneen evakkoperheen selviytymistarina

Sotasiskokset Kannakselta on hyvin tunnepitoinen ja runsaasti kuvitettu, taustoitettu tietokirja. Sen päähenkilöinä ovat kivennapalaisen Nikkasen maanviljelijäperheen Saimi (myöhemmin Saima 1929-2017) ja Senni (1921-2013) sekä viipurilaisen Vainikan työläisperheen Eeva (synt. 1939) ja Maila (synt. 1936). Sota-aika merkitsi myös heille pelkoa, hätää, häpeää, surua ja ikävää. Kuitenkin, tunteiden näyttämisen hillitsemistä pidettiin vahvuutena, lapsilta vaadittiin "aikuismaisuutta", ja heille sysättiin paljon vastuuta.

Nikkaset Kivennavan Rantakylästä

Saima on kolmasti evakuoitu ja kolmella sankarihaudalla surrut. Kesäkuussa 1944 hän oli 14-vuotias, kun koti Kivennavan Rantakylässä oli jätettävä. Edessä oli lähes kolmen viikon ja noin 500 kilometrin kävelymatka, ja perheen karjan ajaminen Karjalankannakselta Etelä- Savoon, lottana toimineen Senni-siskon kanssa. Nikkasten mutkainen evakkomatka päättyi Etelä-Savon, Hauhon ja Hollolan kautta Kangasalle, josta heille vuonna 1945 osoitettiin maanhankintalain mukainen tilan paikka.

Vainikat Viipurin Sorvalista

Vainikan perhe oli talvisotaa paossa Sääksmäellä. Jatkosodan päätyttyä Viipurin Sorvali vaihtui Satakunnan Nakkilaan. Evakkopaikasta muutettiin pois vasta jouluna 1952. Vainikan perheellä kävi, voisiko sanoa, hyvä tuuri tämän evakkopaikkansa suhteen. Heidät otettiin vastaan myötäeläen. Ja hyvä tuuri jatkui kun paikallisen kansakoulun opettaja oli Karjalasta: sielläkään ei "ryssitelty". Talvisodan evakkopaikassa ulkorakennus, johon Vainikat oli majoitettu, oli ollut niin kylmä, että Eevan vaipat olivat jäätyneet. Silloin Hanna- äiti oli päättänyt, että jotain on tehtävä, ja niin perheen tyttäret lähetettiin sotalapsiksi Ruotsiin.

FT Jaana Laamanen on Tampereella asuva, muistitiedosta kiinnostunut tutkija. Sotasiskokset Kannakselta on maitolaiturimaisteriksikin kutsutun kansatieteilijän kuudes muistitietopohjainen tietokirja. Helsingin yliopistoon tehty väitöskirja Maitolaiturilla, on vuodelta 2001. Maaseudun elämän lisäksi Jaana on tallentanut sotakokemuksia viime sotien sota- ja kotirintamalta. Työ suomalaisen kulttuuriperinnön parissa kumpuaa osin omista juurista, jotka ovat syvällä kivisen pellon mullassa Etelä-Savossa. Tämä tyttö ei mennyt merta edemmäs kalaan: sotaveteraani-isä, maanviljelijä Mikkelin maalaiskunnasta, oli hänen ensimmäinen tiedonantajansa.

Palvelukustanne, taitto ja paino: Bookcover Oy. Valmistumisajankohta tammikuu 2020.

Kirjaa myy netissä Bookcover-verkkokirjakauppa. Sitä voi ostaa myös kirjakauppojen verkkokaupoista ja tilata kirjakaupoista.

Kirja on saatavilla myös pakettitarjouksena yhdessä Mäntylät kuudessa sodassa sekä Äyräpään Ärjy ja Äänisen Aleksandra -kirjojen kanssa.